Tälläiseltä näytti sää tänä viikonloppuna. Taasen outo kuvakulma a la Mamma. Aivan ihana olikin viettää viikonloppua. Lumikin oli jo sulanut lähes tulkoon. Varjoisimmassa tontin kolkassa sitä vielä vähän oli.

Mamma haravoi pihaa ja ukko teki lisää linnunpönttöjä. Välillä istuttiin katselemaan lintusia.

Pihan lintulaudalla oli vierailijoita riittämiin. Muunmuassa ...

Sinitiainen

Hömötiainen

Talitiainen

Peipponen (tässä uros) joka mieluummin etsii syötävänsä maasta kuin lintulaudalta, tässä tapauksessa maistuu jyvät. Peipposet eivät ole lainkaan arkoja. Siinä ne tepastelivat jalkaini juuressa kaikessa ylhäisyydessään.

Täältä männyn takaa luuraa käpytikka. Hauska veikko, leikki kanssani kuurupiiloa. Aina kun suuntasin kamerani tikkaa kohden niin sepäs veti päänsä puun taakse, pian kurkistellen toiselta puolen puuta. Tätä leikittelyä se piti useampaan otteeseen. Arkakin kun on pyrähti pienimmästäkin äänestä lentoon.

No tokkiisa, maistuu se tali tikallekin.

Joissain penkeissä kukkaset vienosti uskaltautuivat nostamaan päätään lumesta huolimatta. Tässä esikot. On Mamman penkki syksyllä jäänyt huoltamatta näköjään.

Juosten paskottuako? Näitä pupun papanoita oli mutkitellen rivissä vaikka kuinka pitkästi. Niin oli metkan näköistä että piti oikein kuva ottaa.

Suunnittelimme jo poislähtöä kun kesänaapurimme poikkesi juttusille. Kävimme kuitenkin vielä ennen lähtöä tervehtimässä naapuritalon 88-vuotiasta pappaa. Jäi niin harmittamaan kun edelliskerralla olimme niin kiireisiä mukamas, ettei keritty piipahtamaan. Papan tuvan nurkalla sinivuokot kukkivat näin kauniisti.